Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset vastauksineen on ryhmitelty kokonaisuuksittain:

Ostaminen ja vuokraaminen

Voiko kiinnostavan tontin varata itselleen?

Kiinnostavan tontin voi varata veloituksetta pääsääntöisesti kuukaudeksi. Varausaikana voi muun muassa selvittää rakentamiseen ja rahoitukseen liittyviä asioita, tutustua tonttiin rauhassa sekä keskustella myyntineuvottelijan kanssa. Varausajan jälkeen tontin voi halutessaan vuokrata tai ostaa.

Voiko tontin myös vuokrata?

Lähes kaikki tonttimme voi myös vuokrata – noin puolet asiakkaista vuokraa tontin itselleen. Vuokratun tontin voi myös myöhemmin ostaa omaksi, minkä lisäksi vuokraoikeuden voi siirtää kolmannelle osapuolelle.

Minkälainen on tontin ostoprosessi?

Myyntineuvottelijamme auttavat kaupanteossa mahdollisimman pitkälle: he tekevät kaikki viralliset asiakirjat allekirjoitusta vaille valmiiksi sekä antavat selkeät ohjeet lainhuudon hakemiseen ja kiinteistöveron maksamiseen. Kaupat onnistuvat myös sähköisesti ja tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla; normaalitilanteessa kauppakirjat ovat valmiina allekirjoitettaviksi noin kahden viikon kuluttua neuvottelujen alkamisesta.

Rakentaminen

Mitä Metsähallituksen mökkitonteille saa rakentaa?

Tonttimme ovat kaavoitettuja, joten niille saa lähtökohtaisesti rakentaa kaavan mukaisia rakennuksia. Rakentamiseen on kuitenkin aina haettava rakennuslupa kunnasta. Alueella voimassa oleva kaava antaa reunaehdot rakentamiselle, joten on tärkeää tutustua alueen kaavoitukseen, kaavamääräyksiin ja rakennustapaohjeisiin.

Saako omakotitalotontille rakentaa mökin tai saako mökkitontille rakentaa omakotitalon?

Kaava määrittää, mitä alueelle saa rakentaa. Rakentamiselle voidaan kuitenkin myöstää poikkeamislupia, ja luvan myöntää kunta – niinpä rakennuttajan pitää olla yhteydessä tontin sijaintikunnan rakennusvalvontaan.

Miten rakentamisessa pääsee alkuun?

Rakentamisessa voi hyödyntää esimerkiksi mökkivalmistajia, joilta voi valita sopivan mallin ja toimituspaketin ja joilla on usein omia rakennustiimejä. Mökin rakennuttaja voi myös ostaa itse osat ja palkat timpurit kokoamaan mökin. Rakennusprojektiin tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan hyväksymä vastaava työnjohtaja. Kun sopiva työnjohtaja on löytynyt, voi rakennusluvan hakemisen aloittaa yhdessä.

Mitä mökin rakentamisessa pitäisi huomioida?

Mökin suunnittelussa on tärkeää miettiä mökin käyttötarkoitusta sekä nykyisiä ja tulevia tarpeita. On hyviä pohtia esimerkiksi sitä, minä vuodenaikoina mökillä vieraillaan, minkälaisia mukavuuksia mökille halutaan, miten mökkiä lämmitetään ja miten jätevesistä huolehditaan. Lue lisää mökin suunnitteluprosessista alla olevan linkin kautta.

Onko tontti liitettävissä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään ja onko alueella sähköt?

Tonttimme ovat varusteluiltaan erilaisia: asemakaava-alueilla tonteilla on yleensä valmis kunnallistekniikka, mutta ranta-asemakaava-alueilla kaikille tonteille ei ole rakennettu kunnallistekniikkaa. Saat lisätietoja tontin tilanteesta myyntineuvottelijoiltamme, kunnasta sekä paikallisilta alan yrityksiltä. On hyvä muistaa, että myös sähköttömälle mökille voi saada monia mukavuuksia esimerkiksi aggregaatin tai aurinkopaneelien avulla.

Miten kulku tontille on järjestetty ja kuka vastaa kaavatiestön ylläpidosta?
Lähes kaikille kaava-alueillemme on rakennettu tiet. Asemakaava-alueilla eli pääasiassa matkailukeskusten yhteydessä olevilla alueilla kunnat vastaavat teiden ylläpidosta. Ranta-asemakaava-alueilla teiden hoidosta vastaa alueelle perustettu tai myöhemmin perustettava tiekunta. Tontin omistaja tai haltija liittyy tiekuntaan ja osallistuu ylläpitokustannuksiin osuutensa mukaisesti. Yksityisteihin liittyvistä asioista lisätietoa saa esimerkiksi Suomen tieyhdistykseltä ja Maanmittauslaitokselta.

Mitä vaihtoehtoisia keinoja mökin sähköistykselle on?

Kaikille tonteille ei saa sähköliittymää järkevään hintaan. Unelmatonttia ei kuitenkaan kannata hylätä pelkän puuttuvan sähköliittymän takia. Jos haetaan tonttia puhtaasti kesäkäyttöiselle mökille, aurinkopaneeleista saa yleensä riittävästi virtaa. Aurinkosähkön määrään vaikuttaa aurinkopaneelien määrä.

Millaisen laiturin tontille saa rakentaa?

Tontille voi rakentaa yksityistä tarvetta varten pienehkön laiturin. Aluehallintoviraston lupa tarvitaan yleensä silloin, jos laituri on ympäristöön nähden suurikokoinen tai siitä aiheutuu vesilaissa tarkoitettua haittaa. Myös laiturin rakennustapa vaikuttaa luvan tarpeeseen: maapengerlaituri edellyttää lupaa huomattavasti useammin kuin puulaituri. ELY-keskukselta voi pyytää lausunnon, jos on epävarma laiturin lainmukaisuudesta tai luvantarpeesta.

Mökkeily ja luonto

Miten mökkeilyssä voi huomioida ekologisuuden?

Ekologisuus voidaan ottaa monin tavoin huomioon jo tontin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Ekologinen mökkeilijä tekee ympäristön kannalta pitkäikäisiä ratkaisuja, käyttää mahdollisimman vähän materiaalia ja energiaa sekä kierrättää ja huomioi uusiutuvuuden. Mökkielämässä ympäristön voi ottaa huomioon esimerkiksi laite- ja energiaratkaisuilla, matkapäästöjen minimoimisella ja kierrättämisellä.

Mitä rannan kasvillisuudelle voi tehdä?

Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa sekä tärkeä vesieliöstön elinympäristö, mutta rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai muulla tavoin poistamaan virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä–elokuun vaihteessa. Leikattu kasvimassa on aina kerättävä pois vedestä.

Saako rantaa ruopata?

Jos ranta on niin matala, että sen käyttö uimiseen, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön on hankalaa, voi rantaa kunnostaa ruoppaamalla. Ruoppaustoimenpiteet pitää aina suunnitella huolellisesti. Pienimmästäkin ruoppauksesta on sovittava vesialueen omistajan kanssa, ja siitä on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen ennen toimenpiteen aloitusta. Ohjeita rannan kunnostamiseen löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön sivuilta.

Millainen veden laatu mökkijärvellä on?

Kaavoitamme mökkitontteja vain sellaisten vesistöjen rannoille, joiden virkistyskäyttö on mahdollista. Vesistöjen tilaa voi käydä itsekin tutkimassa Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskuksen ylläpitämästä kartasta – mikään ei estä myös itse ottamasta näytettä vedestä ja lähettää se tutkittavaksi. Lisäksi juomaveden omasta kaivosta ottavat mökkeilijät yleensä tutkituttavat kaivoveden säännöllisesti.

Mistä saan tietoa kohteen vesistöstä ja kalastosta?

Järven kalastosta saa parhaimman kuvan paikallisilta ihmisiltä. Myös esimerkiksi kalapaikka.net-sivustolta tai Kalatalouden Keskusliiton sivuilta voi käydä katsomassa, löytyykö alueen kalastosta tietoa. Kalastusrajoituksista löytyy tietoa kalastusrajoitus.fi-sivustolta.

Luonnossa liikkuminen

Mitä mökkijärvellä saa tehdä ja mitä lupia tarvitaan kalastukseen?

Rantatontin omistajankin pitää maksaa kalastonhoitomaksu, jos hän on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa.  Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko maassa, toisinaan kalastamiseen tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Monilla järvillä vesikulkuneuvolla liikkumista on rajoitettu, ja vesiliikenteen kielto- ja rajoitusalueet löytyvät Väyläviraston verkkosivuilta. Kalastus-, metsästys- tai maastoliikenneluvat valtion alueille pitää aina ostaa erikseen – lisätietoa löytyy eräluvat.fi- ja luontoon.fi-sivustoilta. 

Minkälainen on veneilyetiketti?

Veneillessä pitää kunnioittaa luontoa ja liikkua vesillä turvallisesti. Lisäksi veneilijän on noudatettava maihinnousukieltoja ja maissa muistettava vastuullinen tulenteko ja roskaton retkeily. Lue lisää veneilyetiketistä alla olevan linkin kautta.

Mitä jokaisenoikeuksiin kuuluu?

Jokaisenoikeudella jokainen saa käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokaisenoikeudella saa liikkua maastossa, onkia ja pilkkiä sekä poimia marjoja sieniä. Tulenteko sen sijaan ei ole jokaisenoikeus, vaan siihen tarvitaan aina lupa. Jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa.

Asuminen

Saako mökkiä vuokrata ulkopuolisille?

Lyhytaikainen mökin vuokraaminen eli ei-ammattimainen majoitustoiminta on yksi keino lisätä mökin käyttöä. Ammattimaisen matkailumajoitustoiminnan harjoittaminen on kielletty tontilla, joka on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA).

Mökin lyhytaikaiseen vuokraamiseen liittyy kuitenkin paljon asioita, joihin kannattaa perehtyä etukäteen esimerkiksi Suomen mökkivuokraajat ry:n laatimien mökkivarausehtojen avulla. 

Saako mökillä asua vakituisesti?

Mökille on haettava käyttötarkoituksen muuttamista loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi, jos se on alun perin rekisteröity vapaa-ajan asunnoksi. Mökin on sovelluttava myös teknisiltä ominaisuuksiltaan vakituiseen asumiseen. Muutosta haetaan mökin sijaintikunnasta. Jos lomakoti on rekisteröity rakennusluvassa vakituiseksi asunnoksi, muutto sinne onnistuu pelkällä muuttoilmoituksella.

Kaavoitus

Miksi tontit kaavoitetaan tiiviisti?

Kaavoitustamme ohjaavat omistajapoliittiset linjaukset ja ministeriöissä hyväksytyt kaavoitusperiaatteet. Rakentamisen alueet sijoitetaan useamman tontin ryhmiin, jolloin voidaan jättää suuria yhtenäisiä ranta-alueita luonnontilaan ja jokamieskäyttöön. Näin myös teiden ja sähkölinjojen rakentaminen tulee kustannustehokkaammaksi. Myös täysin rakentamattomat järvet jätetään yleensä ilman tontteja.

Miksi valtion maata myydään rantatonteiksi?

Tonttien myynti on osa Metsähallitukselle asetettua tuloutusvaatimusta. Maan luovutusta säätelee valtion maaomaisuuden myyntiä ja vuokrausta koskeva lainsäädäntö. Myymällä tai vuokraamalla kaavoitettuja tontteja tuemme myös maakuntien elinvoimaisuutta.  Kaavoittamalla valtionmaata sekä myymällä tai vuokraamalla tontteja tarjoamme mahdollisuuden oman mielipaikan hankkimiseen harrastusten ääreltä.

Miksi ostaisin tai vuokraisin tontin Metsähallitukselta?

Metsähallitus on luotettava, vastuullinen ja kokenut toimija. Meillä on asiantuntemusta aina kaavoituksesta tontin jalostukseen ja luovutukseen asti. Myyntineuvottelijamme hoitavat kaikki vuokraamiseen ja ostamiseen liittyvät asiat kuntoon, eikä asiakkaan tarvitse niistä huolehtia.

Myyntiprosessi

Mitä tarkoitetaan tontin tarjousmyynnillä?

Jos samasta tontista on kiinnostunut useampi ostaja, tontti saatetaan myydä tarjousten perusteella. Jokainen tontista kiinnostunut voi jättää kirjallisesti oman tarjouksensa tontista. Tarjousajan umpeuduttua tarjoukset käsitellään ja korkeimman tarjouksen tehnyt ostaja voi lunastaa tontin itselleen. Metsähallituksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tehty tarjous.

Mikä on nettihuutokauppa?

Myymme kaikkein kysytyimpiä kohteita julkisella huutokaupalla huutokaupat.com-sivustolla. Tällä varmistetaan se, että kuka tahansa voi tarjota ja seurata myyntikohteen hinnan kehittymistä reaaliajassa. Huutokaupan sulkeuduttua korkeimman tarjouksen jättänyt saa ostaa tai vuokrata kohteen itselleen, mikäli tarjous ylittää asettamamme minimihinnan.

Miten saan selville, millä hinnalla tarjousmyynnissä ollut kohde myytiin?

Tarjouskilpailun voittajalle ilmoitetaan asiasta aina henkilökohtaisesti. Muilla tarjouskilpailuun osallistuneilla on mahdollisuus saada hintatiedot Maanmittauslaitoksen kauppaseurannasta.

Missä kauppa allekirjoitetaan?

Kauppakirjaa ei välttämättä tarvitse allekirjoittaa tontin sijaintikunnassa, vaan allekirjoitus voidaan hoitaa joustavasti esimerkiksi pankissa tai Metsähallituksen toimipisteessä. Paikan päällä ovat tällöin myyjä, ostaja ja kaupanvahvistaja. Ostaja voi myös antaa valtakirjan haluamalleen taholle kaupan tekemiseksi. Kauppakirja on mahdollista allekirjoittaa myös sähköisesti Maanmittauslaitoksen sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

Miten kaupanvahvistajan palkkio maksetaan?

Kaupanvahvistaja toivoo, että palkkio maksettaisiin käteisellä (tasarahalla) allekirjoitustilaisuudessa. Kaupanvahvistaja voi myös kirjoittaa palkkiosta laskun ostajalle.

Mitä ovat kiinteistönmuodostamiskustannukset (maakaupassa)?

Kauppahinnan lisäksi ostajalle tulevat seuraavat kustannukset:
– kaupanvahvistajan palkkio 120 €
– varainsiirtovero 3 % kauppahinnasta
– lainhuudon lunastus 111 €
– määräalojen osalta kiinteistönmuodostamiskulut (lohkomiskulut + oma osuus mahdollisesta rajankäyntikulusta).

Miten metsäpalstan hinta määräytyy?

Metsäpalstan hintaan vaikuttaa moni asia, tärkeimpinä seikkoina ovat palstan sijainti ja puuston määrä sekä välittömät hakkuumahdollisuudet. Palstalla voi olla lisäksi muita arvoon vaikuttavia tekijöitä, kuten rakennuspaikkoja ja maa-ainesten ottomahdollisuuksia. Myös maapohja vaikuttaa hintaan. Kiinnostavasta kohteesta voi tehdä myös tarjouksen.