Raskas kalusto vihertyy Keuruulla: ”Täältä löytyi tontti, jossa kaikki palaset loksahtivat paikalleen”

Kesän ensimmäinen hellepäivä hellii Keuruun maisemaa. Ihan erityisen lämmin on myös päivän aihe – et voi avata päivän lehteä tai sivustoja, ettet törmäisi juttuihin vihreään siirtymään, sähköautoihin tai tulevaisuuden visioihin liikkumisesta. Nyt ollaan aiheen ytimessä. Keuruulla kehitellään raskaan liikenteen vihertymistä.

Tämän auton voi bongata Keuruulla ja lähialueilla.

Kuin tilauksesta maisemakin on helähtänyt parissa päivässä helakan vihreään kesäasuun. Tänään Keuruun yrityspuiston laidalla on näytillä konekalustoa vihreimmästä päästä – täyssähköinen kuorma-auto sekä sähköinen pienkuormaaja.

Olemme entisellä Puolustusvoimien testi- ja harjoittelualueella. Armeijan toiminnot lähtivät täältä 2016 ja sen jälkeen paikka on ollut käyttämättä ja hiljalleen villiintynyt. Kunnes Keuruun kaupungin kehitysyhtiö Keulink lähti rakentamaan raskaan kaluston sähköistämishanketta. Metsähallituksen Kiinteistökehitys laittoi tarjolle vuokratontin kivenheiton päästä toimintojen keskipisteestä ja yht’äkkiä kaikki loksahtikin kohdilleen. ”Yhteistyö Metsähallituksen kanssa sujui hyvin vaivattomasti. Asiat saatiin järjestettyä nopeasti. Täällähän harjoitetaan täysin ekologista toimintaa ja se sopii sekä meidän että Metsähallituksen arvomaailmaan”, kertoo Keulink Oy:n projektipäällikkö Jukka Pellinen.

Mies seisoo valkoisen kuorma-auton edessä.
”Sähköisen kuorma-auton ajaminen on hieno kokemus. Tehoa löytyy”, vakuuttaa Jukka Pellinen.

Äänetön ajorata!

Keuruulla moni asia osui napakymppiin. Sijainti oli nyt erityisen huikea. Tontti on vain muutaman sadan metrin päässä hankkeen varsinaisesta pääpaikasta Viikinlahden Yrityspuistosta. Kaiken lisäksi alueelta toiselle siirtyminen voidaan tehdä virallisen tieverkon ulkopuolella.

”Tämä on meille ihan keskeisen tärkeää, koska täällä ajetaan paljon prototyypeillä ja kalustolla, joka ei ole vielä valmis tieliikenteeseen. Tässä paikassa yhdistyvät siis kaikki meille tärkeät asiat”, Pellinen ynnäilee.
Keuruun Pihlaiston alueelle tulee siis rata, jossa voidaan testata ja koeajaa ja raskasta sähköistä konekalustoa. Opetuspaikkakin tarvitaan. Kuormaajia, kaivinkoneita, kuorma-autoja, rekkoja – periaatteessa mitä vain.

Perinteinen mielikuva ajoharjoittelu- ja testiradasta on öljyn ja bensan tuoksuinen. Ja äänekäs.
Nyt iso jakeluauto suhisee hiljaa liikkeelle lähtiessään ja soraa levittelevä pikkukuormaaja hädin tuskin sitäkään. Renkaiden rahina soralla on suurin ääni. Öljyä ei käytetä eikä bensa tuoksu. Jotain uutta on oikeasti tekeillä!

Tässä tehdään keuruulaista historiaa. Sähkökuormaaja tasoittaa pohjaa tulevalle sähkökaluston testiradalle.

Raha kannustaa dieselistä sähköön

Kiinnostus raskaan kaluston sähköistymiseen on tällä hetkellä erittäin suurta. Monet yritykset ovat asettaneet päästöttömälle kone- tai kuljetuskalustolleen kunnianhimoisia tavoitteita. Esimerkiksi Posti on ilmoittanut, että sen jakelu on päästötöntä vuonna 2030. Siis aika pian. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen osuus tässä tavoitteessa on varsin merkittävä.

Kun puhutaan työkoneista, sähköistymiseen on erinomainen kannustin. Raha. Koneethan käyvät useimmiten taukoamatta, aamusta iltaan ja välillä ympäri vuorokauden. Niitä ei sammuteta edes ruokatunnilla. ”Työkoneissa polttoainekulut ovat huomattavan kovat. Sähköisissä taas merkittävän pienet”, Pellinen muistuttaa.

”Ei polttoaineen käryä, hiljaista”

Raskaan kaluston sähköistyminen on siis iso asia. Julkisuudessa esiin nostetaan paljon sähköautojen ongelmia – pelotellaan palovaaralla ja lyhyillä toimintasäteillä. Niillähän ei ole mitään tekemistä raskaan kaluston tekniikan kanssa. Historiakin painaa raskaasti. Isojenkin yritysten johdossa on pitkän linjan tekijöitä, joiden ajatus- ja kokemusmaailma pohjaa vain diesel-kalustoon. Kynnys hypätä uuteen maailmaan on korkea.

Tänään paikalla on kuitenkin todellisia kokemusasiantuntijoita. He heittävät nopeasti sähköisen kuormaajan parhaat ominaisuudet. ”Tämä on erittäin hiljainen. Ei tärise eikä resonoi”, toteaa Pasi Salmela KWH-Logististics Oy:stä. ”Ei polttoaineen käryä, aika hieno tunne muuten”, huomaa Tuomo Tuukkanen Koneyksikkö Oy:stä. ”Kun tulee tauko, on aivan hiljaista. Diesel kävisi tässäkin koko päivän”, Pellinen jatkaa.

Ja sitten se sähköisen kaluston ylivoimainen etu: Teho on välittömästi käytössä – ja sitä on riittävästi.
”Moni pitkän linjan kuormaajakuski on käynyt ajamassa tätä eikä todellakaan haikaile enää vanhaa. Tehon ja voiman tunne heti kun painat kaasua, on kyllä hieno”, koko kolmikko vakuuttaa.

Sähköistä lastauskalustoa on jo saatavilla ja lisää tulee.

Osaajia tarvitaan!

Hyppäämme Jukan kanssa vielä täyssähköisen Ivecon jakeluauton kyytiin. Ollaan siis ainutlaatuisen protyyppikuormurin matkassa. Auto on vuosimallia 2005. Dieselmoottori on poistettu, alustat ja tekniikka tarkastettu ja nokalle on asetettu sähkömoottori.

Vanhastaan sitä odottaa, että koska tämä oikein starttaa ja tärähtää ja jyrähtää, mutta nyt jostain takavasemmalta kuuluu vain pieni vinkaus – ja iso auto hyrähtää vauhdilla liikkeelle. ”Tämä voiman tunne ja äänettömyys”, Pellinen makustelee hymyssä suin. ”Tällaiset autohan olisivat ainoa oikea vaihtoehto hoitamaan kaupunkien keskustojen jakeluliikennettä. Toimintasäde on 200 kilometriä. Näitä tarvittaisiin Suomeen tuhansia ja tuhansia”, kuski pohtii ja maalailee valoisia tulevaisuuden näkymiä. Tällä hetkellä käytetyn dieselkuorma-auton muuttaminen sähköiseksi on noin kahden kuukauden projekti. Ensi vuonna Keuruulla on rohkea tavoite lähteä tekemään jo kymmenen auton sarjatuotantoja, jolloin muutosaika autoa kohti voitaisiin pudottaa kahteen viikkoon.

”Uusimpien dieselautojen sähkötekniikka ja tietotekniikka ovat niin monimutkaisia, että sähkömoottorin kytkeminen autojen omiin järjestelmiin on suuri haaste. Mutta sarjatuotanto pitää olla ehdottomasti tavoitteena”, painottaa Lielahden Auto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leppälahti, projektin yksi kulmakivi.
Näkymät ovat siis valoisat.

Yksi ratkaistava pulma tulee olemaan osaavan henkilöstön saatavuus. ”Osaajien koulutus on tämän hetken suurin haaste, tulevaisuudessa paljon suurempi. Tähän tarvitaan koko yhteiskunnan panostuksia. Mieluusti aika nopeasti”, Pellinen painottaa.

Teksti ja kuvat: Jari Salonen